Takana tapahtumarikas viikonloppu mitä mahtavimmalla seurueella. Kuvasaldo köyhää, mutta niin sen kuuluu ollakin kun menee pää kolmantena jalkana paikasta toiseen. Itkettiin ja naurettiin, jotkin asiat muuttuivat pysyvästi.
Torstaina kävin koulussa vääntämässä suunnittelijakollaasin Juicy Couturesta, ja yhdeltä kävimme eläinlääkärillä perheemme toiseksi nuorimman jäsenen kanssa. Sani on nyt paremmassa paikassa, missä kipua ei ole. Sani oli se, jonka naama oli naurussa 99,9 % hereilläoloajasta ja mikään ei ollut niin superia kuin juustonpalan livahtaminen hänelle tai kotiintulo.
Onneksi asuntoamme elävöittää vielä puolitoistavuotias Stefani ja 14 -vuotias supermummu Tessa. Tyhjään kotiin ei ehkä kestäisi tulla.
Stefi^
Tessa^
~♥~
Sania kunnioittaen vien viikonloppupostausta eteenpäin, torstaina illalla kämpillemme pölähti kolme naista ympäri Suomea. Ellu ja Anni Helsingin tienoilta ja Annika pohjoisesta. Kukin kaatui unipuulle yllättävän aikaisin, ja perjantaina alettiinkin valmistautua Emilie Autumnin Tampereen Klubi -keikalle. Pukeuduin Enchant -teemaan, Annamuru kreppasi mun hiukset ja goottisaappaat kopisivat tahdikkaasti porukkamme vyöryessä keikkapaikalle noin tuntia ennen keikan alkua. Aloittelutequilat naamariin ja etsimään mukiinmenevä seisomapaikka kakkosrivistä Maggotsin kohdalta. Keikka meni, uusia biisiä kuultiin ja suunnattiin hinttibaari Mixeihin jatkoille, koska tien toisella puolella sijaitseva paikka oli enemmän kuin otollinen jatkoilulle. JA siellä oli kindermunia. Paljon. Ei ollut enää lähtiessämme... Saatiin uusia ystäviä ja hipsittiin Mäkkärin kautta kämpille uinumaan vietyämme ensin Ellun rautatieasemalle ja toivotettuamme hänelle hyvää seuraavaa työpäivää. :-D
Lauantaina jouduin jättämään Annan yksin seuraavaksi yöksi, sillä Anni oli hankkinut meille kahdelle VIP -passit Nosturin Emiliekeikalle. Juna vei meidät Järvenpään kautta keikalle, ja vaikka seisoimme ulkona vain reilun tunnin, oli sormet ja varpaat kadoksissa. Huhtikuussa sataa lunta Helsingissä?!
Vähän yli seitsemän päästiin muiden vippien kanssa sisälle, ja saatiin superhienot hologrammiläpyskät kaulaan!
Ensiksi sisällepääsyn jälkeen meille pidettiin pieni info, joka sisälsi kaikenlaista olennaista liittyen kamerankäyttöön ja käytökseen. Alles klar!
Kiipesimme tutusti Nosturin yläkertaan, parkkeerasimme turnyyrimme eturiviin ja jäimme odottamaan. Tytöt vetivät lämmittelyksi muutaman uuden kappaleen, ja saimme seurata treenailua ja koreografian testausta uudella lavalla. Sanattomaksi veti, lisäksi Emilien näkeminen edellisillan meikeissä, UGG -kengissä ja harmaissa collegehousuissa oli lievästi... Sympaattista. ♥
Lämmittelyn jälkeen asetuimme siististi jonoon ja pääsimme siis kukin juttelemaan hyvän tovin neiti Autumnin kanssa ja ottamaan yhteiskuvat. Minun yhteiskuvani näytti seuraavalta:
ps. Amerikkalaisten rintsikattomuus on ihailtavaa.
Jonossa meille jaettiin myös (luultavasti Emilien tekemä) piirros.
...Says grandmother!
Ja miltä minä näytin? Kaikkine vannehameineni ja korsetteineni, huonossa kuvassa, tältä:
Hattu minun tekemäni, vaikka nykyään se onkin Annin
Korsetti Morticiasta, lainasin Annilta
Hame minun käsialaani, Autumnin nimmari edessä sydämessä. ^^
Ja vielä muutama keikkakuva :)
Tänään maanantaina mä olen vaan ollut sokkotreffeillä WC-pöntön kanssa. Kuka lahjoitti mulle jäätävän oksennustaudin aamuyöllä?! Sisällä pysyy tee, Elovena kaurajuoma ja hyvällä tuurilla Riisifrutti. Katsotaan sitä arkieloa huomenna....
Scalpels? CHECK!
-Kiki
